Ryhdyn kirjoittamaan runoa, koska inspiraatio
Inspiroidun, koska suomen kieli ja luova mieli
Ahdistun pian, koska osaamattomuus
Runosta tulisi täydellinen, mutta inhimillisyys
Stressaannun, koska lupaus itselle, että runo pian valmis
Väsyn, koska stressi
Lepäisin, mutta saatanallinen stressi
Stressi leviää muihinkin asioihin, koska elämä ja paska
Pyydän apua sinulta, koska parisuhdeterapeutin ohje
Kannustat, koska usko toivo ja rakkaus
Sanot rakastavasi minua, koska ihana mies
En ymmärrä, koska tyhmyys ja tunnevamma
Rakastaisin itsekin, mutta tunnevamma
Kiistät tunnevamman ja jatkat rakastamista, koska näkökyky itsesyytöksiäni syvemmälle
Torjun kannustuksen ja rakastamisen, koska ahdistuksen aiheuttama sulkeutuneisuus
Olen kyvytön kokemaan yhteyttä sinuun, koska, kuten ylempänä – perkele - kävi ilmi, tunnevamma
Olen kyvytön kokemaan yhteyttä luontoonkin, koska peruuttamattomasti urbanisoitunut identiteetti
Itken, koska idiootti
Ahdistun syvemmin, koska osattomuuden kokemus kaiken tämän yltäkylläisyyden ja rakastetuksi tulemisen keskellä
Suutunpa siis verisesti sinulle, koska vääränlainen rakastaminen ja kannustaminen
Huudan rumasti, lähden ulos ja pois, koska sietämätön olo
****
Kuluu aikaa ja näkökulma vaihtuu, koska kerronnan keinot
Hän jättää hänet, koska mitta täysi ja toinen mies
Hän pillastuu, koska ylpeys ja lapset
Hänkin pillastuu, koska ylpeys ja lapset
Hän nielee pillastuneisuutensa, koska lapset
Nyt lukija ei edes tiedä kuka hän, koska vain hän
Kaduttaa, että edes aloitin runon, koska inspiraatio, mutta inspiraatio
Runoa on kuitenkin jatkettava, koska inspiraatio ja lupaus itselle, että runo pian valmis
Hän asuu omassa asunnossaan, koska asumusero
Hän taas asuu lasten kanssa vanhassa kodissa, koska asumusero
Hän itkee, koska idiootti ja ikävä
Hän itkee, koska idiootti ja ikävä
***
Lopuksi näkökulma vielä pirstoutuu, koska itseään lukeneena ja nokkelana pitävä runoilija
Hän lukee Facebookissa julkaistua runoa, koska joku päivitys
Hän miettii, voisiko hän olla hän, koska runon aiheuttama hetkellinen sydämen rakoilu
Samalla hän miettii kuka hän, koska hän, koska hän
Toisaalla miettii hän ja hän, koska hänhän oli hän
Ja koska hän miettii ja itkee, itkee ja miettii hänkin, koska hän ja hän rakastaa
Hän miettii koska hän tulee takaisin, koska tähtiin kirjoitettu rakkaus
Hän miettii koska hän menisi takaisin, koska tähtiin kirjoitettu rakkaus
Runo loppuu, koska rajallinen luovuus
Mutta rakkaus ei lopu, koska rakkaus